Real-Life Practice Tips for YKI Test Success
Build confidence for the Finnish YKI test by using real-life practice strategies.
Explore how consistent YKI training can improve your fluency and results.

Preparing for the Finnish YKI test can seem like a big task, but it's a necessary step for those eager to prove their Finnish language skills. This test is essential for many who want to work or study in Finland. The YKI test is about showing how well you can understand and use Finnish in various real-life situations. The good news is, you can boost your readiness by simply incorporating Finnish into your daily routine, making the prep process less stressful and more effective.
Using Finnish every day isn't just about studying grammar or memorizing vocabulary. Things like ordering food, talking with a friend, or even reading a short article become helpful learning moments. This everyday practice not only builds competence but also gives you the confidence that you're learning something useful beyond the exam.
Understand the YKI Test Format
To do well on the YKI test, it helps to understand its basic structure. The test is split into four sections: listening, speaking, reading, and writing. Each one checks how well you can handle Finnish in different practical situations, like holding a conversation or understanding simple written instructions.
The test is available at three general levels: basic, intermediate, and advanced. Most test-takers usually aim for the intermediate level, since it's often required for jobs or citizenship applications. Picking the right level based on your current ability helps you focus on the skills that matter and avoid wasting time on areas that won't be tested.
Along the way, there are a few challenges you might come across. Fast-talking speakers can be tough to follow. Putting together long, correct sentences might feel frustrating. But recognizing these hurdles early means you can find ways to work through them. For example, instead of trying to catch every word in a fast audio clip, try catching key ideas or picking out words that help you understand the situation. Little wins like these can build your momentum.
Practical Tips for Daily Language Use
The more you use Finnish, the easier it is to apply what you already know. Learning doesn't happen just by miracle within formal lessons! Making Finnish part of your routines helps and makes it eventually "automatic" or, at least, feels natural to speak in Finnish.
Try adding Finnish into daily habits with these ideas:
- Change your phone or computer settings to Finnish so you're exposed to the language throughout the day.
- Keep a journal and try writing a few sentences each day in Finnish.
- Create grocery lists in Finnish and speak the item names while shopping.
- Watch TV shows or movies with Finnish subtitles turned on.
- Listen to short Finnish podcasts meant for learners.
- Practice speaking Finnish even if it's just to yourself while doing chores.
Building in small, regular doses of language use makes the process less intense but more effective. Over time, everyday talk becomes easier. For example, if you get used to describing what you ate for lunch, you'll be better prepared when asked something similar during the speaking part of the YKI test.
Utilize Available Resources for YKI Preparation
Real-life practice is great, but adding some structure keeps your learning on track. You're more likely to improve if you mix personal exposure with reliable resources.
Here are a few useful tools Finnish learners often use:
1. Practice books focused on Finnish grammar and YKI-style exercises
2. Apps that help build vocabulary and common phrases
3. YKI test samples and prep materials available to download or study
4. Audio clips and transcripts designed to sharpen listening skills
5. Local libraries or community events offering free Finnish-language content
These tools go beyond just studying. They also show you how the test is actually structured and what to expect on test day. You'll get a feel for how to write answers, what kinds of questions often come up, and how to phrase responses in a more natural way.
If you're attending a Finnish language course, you're likely getting regular assignments and personalized feedback, which helps even more. Having a teacher guide your progress and answer questions soon after they come up can save time and lower frustration.
Putting together structured tools with real-life language use gives you the best of both worlds. You learn how to use Finnish realistically while also knowing how to respond well in a test environment.
Engage in Interactive Learning
Languages stick better when they're used in conversation. While reading and listening are useful, speaking and interacting with others build fluency faster. You get used to reacting on the spot and finding ways to keep the conversation going, even when you're unsure.
Look for opportunities like:
- Joining small-group language classes or informal speaking clubs
- Using language exchange apps to talk with native speakers
- Going to Finnish-speaking public events or workshops
- Practicing short presentations in Finnish on everyday topics like your hobbies
When you speak with someone else, you can't pause forever while searching for the perfect word. That kind of pressure helps train your brain to make quicker decisions, even if they're not perfect. Mistakes happen, but each time you push through, you're picking up patterns and improving your confidence This also better prepares you for the speaking portion of the YKI test. You'll be expected to talk about familiar topics clearly and naturally. Getting used to having those conversations ahead of time makes a big difference when you're under test conditions.
Keep Pushing Forward with Confidence
By now, it should be clear that preparing for the Finnish YKI test isn't only about hitting the books. It's about living with the language, figuring out what works for you, and adjusting your approach as you learn. When you make Finnish part of your daily life and use the right study tools, steady improvement follows.
Whether you're working through a workbook, writing quick notes in a journal, or sharing your thoughts about lunch in Finnish, each step builds your confidence. Preparation doesn't require perfection. It just needs steady, motivated effort. A little progress each day can take you a long way.
With each conversation, piece of writing, or podcast you explore, you're building habits that support long-term fluency. That's how real progress happens. And when test day rolls around, you'll be more ready than you think.
When you're ready to move from practice to progress, explore how Kielenrauhaa can support your Finnish goals through structured and practical YKI training shaped around real-life communication.

What is "Selkosuomi" Simplified Finnish?
Selkosuomi is a simplified form of the Finnish language that uses easy vocabulary and short sentences. It is especially useful for students in Finnish courses and private lessons who find standard Finnish challenging. Selkosuomi helps learners understand spoken and written Finnish in everyday situations more effectively.
Why is Selkosuomi important in learning Finnish?
For many Finnish language learners, standard Finnish can be difficult due to complex grammar and vocabulary. Selkosuomi makes learning Finnish in courses or private lessons easier and more motivating. It supports comprehension, helps learners follow news and instructions, and builds confidence in both spoken and written communication.
Who can benefit from selkosuomi?
Non-native speakers studying Finnish
Individuals who have difficulty reading or understanding standard Finnish
Older adults facing reading or memory challenges
Students with special learning needs in Finnish
How to learn Selkosuomi
The most effective ways to learn Selkosuomi in Finnish courses or private lessons are through reading and listening. For example, Yle's Selkouutiset provides news in plain Finnish. Online courses and in-person classes in Finland also include exercises and materials that support learning.
Selkosuomi supports Finnish Language Learning
Selkosuomi simplifies learning, reduces frustration, and serves as a bridge to deeper understanding of the Finnish language. As learners progress, it helps them transition to standard Finnish more confidently.
Tips for Learning Selkosuomi
Use a variety of learning resources, including plain Finnish books, online courses, apps, and exercises
Read Selkosuomi news articles to improve comprehension and expand vocabulary
Practice listening and speaking to get used to natural Finnish
Engage with Finnish culture to improve communication with native speakers
Selkosuomi is a key part of any successful Finnish course or private lesson, making the language more accessible and approachable for all learners.

Five tips for improving your Finnish speaking skills
Many people often ask me for tips and resources to help develop their Finnish speaking abilities. That's why I've put together my top five practical tips for practicing spoken Finnish. These tips also work well for learning other languages, so feel free to try them out in practice!
Listen a lot
Listen to Finnish music, watch Finnish movies, or tune in to podcasts in Finnish. This helps you get used to Finnish pronunciation and sentence structures. You can also listen to Finnish news or radio.Speak as much as possible
Practice speaking Finnish whenever you can—whether in language classes, by yourself, or with friends. Even if you don't know all the words, try anyway. Speaking is the best way to learn to use the language in real-life situations.Build your Finnish vocabulary
Learn new words every day using dictionaries or language apps to help remember them. Write down words and repeat them often. For example, you might learn the phrase "to deliver a speech" (Finnish: "pitää puhe"). Expanding your vocabulary is essential for exams like the Finnish YKI test and everyday conversations.Use Finnish in daily life
Incorporate Finnish into your daily routine—read Finnish books and newspapers, talk Finnish in shops or restaurants, and don't hesitate to ask questions like "Where is...?" - Missä on...? or "Do you have...?" - Onko teillä....? Every conversation helps with learning!Be confident and don't fear mistakes
Don't worry about making mistakes. The important thing is to try speaking Finnish on any topic. Everyone makes errors when learning a language, especially with languages such as Finnish, where words may sound similar but have different meanings. Keep practicing and you'll do great!

Healthcare Finnish for Medical Professionals
Terveydenhuollon suomea terveydenhuollon ammattilaisille
Terveydenhuollon ammattilaisille tehokas viestintä potilaiden kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Lähihoitajan koulutukseni ja kokemukseni ansiosta ymmärrän terveydenhuoltoalan erityiset kielitaidon vaatimukset. Niinpä tein tällaisen pienen terveydenhuollon fraasi-oppaan suomeksi ja englanniksi.
Essential Healthcare Phrases and Terms - Tärkeitä terveydenhuollon ilmaisuja ja sanastoa
Oikeiden ilmaisujen ymmärtäminen ja käyttö ovat todella merkittävässä roolissa onnistuneessa hoidossa. Kuten olen usein korostanut, uskon rauhalliseen kielenoppimiseen, eli hitaasti omaksumisen voimaan. Tämä korostuu potilastyössä kuuntelemisen merkityksenä.
Hoitaja ja lääkäri eivät voi säntäillä ja ryntäillä, vaan on oltava rauhallinen ja kuunneltava potilasta. Kulttuurillisesti tärkeää on myös se, kuinka potilasta puhuttelee.
Käytä potilaiden kanssa ainakin aluksi mielellään muodollista "te"-muotoa
Selkeän ääntämisen merkitys korostuu erityisesti potilasturvallisuuden vuoksi : Puhu siis rauhassa ja selkeästi artikuloiden.
Basic patient assessment - Tavallinen tilanne, potilaskohtaaminen
- "Miten voit?" (How are you feeling?)
- "Missä kipu tuntuu?" (Where does it hurt?)
- "Kuinka kauan oireet ovat jatkuneet?" (How long have you had these symptoms?)
Vital signs and measurements - Elintoiminnot ja perusmittaukset
- "Mittaan verenpaineenne" (I'll measure your blood pressure)
- "Tarkistan lämpönne" (I'll check your temperature)
- "Hengittäkää syvään" (Take a deep breath)
Opening Conversation - Keskustelun avaaminen
Greeting & Introduction - Tervehtiminen ja itsensä esittely
Reason for Visit - Käynnin syy
Current symptoms - Tämänhetkinen tilanne, nykyinen terveydentila
Progress discussion - Hoidon arviointi, arviointikeskustelu
Treatment plan - Hoitosuunnitelma
Medication instructions - Lääkemääräykset ja lääkehoidon ohjeet
Follow-up care - Hoidon jatkuvuus, hoitosuunnitelma, jatkohoidon suunnitelma
Yleiset eleet ja niiden merkitykset suomalaisessa terveydenhuollossa eivät välttämättä avaudu heti.
Ole siis kärsivällinen ja kysy rohkeasti kollegalta, jos et ymmärrä jotain!
Tiesitkö että suomi on...
... tai ainakin sen on väitetty olevan... yksi maailman haasteellisimmista kielistä? Todellisuudessa se on lähinnä yksi loogisimmista verrattuna muihin kieliin ja niiden vaihteluun.
Tällä kertaa mennään kauemmas suomen kielen historiaan ja katsotaan tarkemmin, miksi suomi on niin erityinen ja mielenkiintoinen kieli!
Suomen kielen historia ja juuret
Suomen kieli on uralilainen kieli, joka eroaa merkittävästi indoeurooppalaisista kielistä, kuten englannista, ruotsista ja saksasta. Suomen kielen juuret ulottuvat kauas historiaan, mistä lähtien se on kehittynyt omalla ainutlaatuisella tavallaan. Kielen vanhimmat kirjalliset muistot ovat peräisin 1500-luvulta, mutta puhuttu kieli on ollut olemassa paljon pidempään.Fonologia ja ortografia
Suomen kieli tunnetaan yksinkertaisesta ja loogisesta ortografiastaan. Jokainen kirjain vastaa yleensä vain yhtä tavallista äännettä, mikä tekee suomen kielen opettelusta todellisuudessa helppoa!Toisaalta suomen kielen äänneoppi on rikas ja monipuolinen esimerkiksi murteiden ansiosta, joten se sisältää myös runsaan valikoiman ääniä ja intonaatioita.
Suomen kielen kielioppi ja sijamuodot
Suomen kielioppi on hyvin järjestelmällinen. Predikaattiverbi muodostaa lauseen ytimen, koska ilman taivutettua verbiä lauseessa ei ole järkeä. Toinen kiinnostava piirre on suomen kielen sijamuodot, joita on peräti 15. Ne antavat suomen kielelle ainutlaatuisen tavan ilmaista esimerkiksi paikkaa, suuntaa ja omistusta. Esimerkiksi sana "koti" voi muuttua moniin eri muotoihin, kuten "kotona", "kotiin" ja "kotoa", riippuen siitä, mitä halutaan ilmaista.Sanastot ja lainasanat
Suomen kielen sanasto on varsin monipuolinen. Suomen kieli on omaksunut paljon lainasanoja muista kielistä, mutta on se on säilyttänyt myös joitain alkuperäisiä sanoja. Kuitenkin esimerkiksi sanat metsä ja järvi ovat lainasanoja ja peräisin kaukaisesta menneisyydestä, mutta ne ovat edelleen keskeisiä sanoja suomen kielen sanastossa. Samoin sanat käsi, talvi, päivä ja noin 300-400 muuta sanaa ovat säilyneet uralilaisesta kantakielestä nykysuomeen. Ne muodostavat edelleen osan arkista sanastoa.Kulttuurinen merkitys
Suomen kieli on olennainen osa suomalaista kulttuuria ja identiteettiä. Se on tärkeä tekijä suomalaisten kirjailijoiden, runoilijoiden ja muusikoiden työssä. Esimerkiksi Suomen kansalliseepos Kalevala, edustaa suomeksi lausuttua ja kirjoitettua kansanrunoutta, joka on yksi suomen kielen ja kulttuurin tärkeimmistä aarteista.Opiskelu ja kielenkäyttö
Vaikka suomen kieli vaikuttaa aluksi omituiselta, se on kuitenkin oikeasti mahdollista oppia. Monet ovat oppineet suomen kielen kurssilla paremmin suomea, ja saaneet uusia näkökulmia suomen kielen opiskeluun.
Hyvät unenlahjat
Suomen kielen alkeiskurssilla oppii nopeasti, että suomeksi sanoilla on monta merkitystä. Olen kirjoittanut aikaisemmin verbeistä pitää, välittää, antaa ja saada, vain muutamia mainitakseni, joten vaihtelun vuoksi ja lähestyvän joulun kunniaksi otan käsittelyyn substantiivin lahja.
Suomen kielen keskitason YKI-testissä on esitetty tehtäviä ja kysymyksiä, jotka liittyvät lahjoihin. Aikaisempia YKI-testin kysymyksiä ovat olleet muun muassa:
- Millainen on hyvä lahja?
- Ystävälläsi on syntymäpäivä, etkä keksi, mitä antaa hänelle lahjaksi. Kysy neuvoa työkaverilta.
- Olet matkalla juhliin, mutta huomaat että unohdit lahjan kotiin. Mitä sanot tai miten reagoit?
- Kurssi loppuu ja haluatte kavereidesi kanssa hankkia opettajalle pienen lahjan. Kirjoita ryhmälle sähköposti, jossa ehdotat lahjan hankkimista.
Näissä esimerkeissä sana 'lahja' on varsin selvästi englannin 'present' vastaava, eli kyse on tavarasta tai esineestä, joka annetaan vapaaehtoisena ja hyväntahtoisena eleenä kiitokseksi toiselle ihmiselle.
Mutta entäpä kun kuulee puhuttavan lahjakkaasta ihmisestä tai että jollain on 'hyvät unenlahjat'? YKI-testissä tehtävän merkitys täytyy ymmärtää melko nopeasti, joten on hyvä tiedostaa sanojen merkitysten eri tasot.
- Missä asioissa sinä olet lahjakas? Mitä osaat erityisen hyvin?
- Kuinka ihminen voi kehittää lahjojaan?
- Tasan ei käy onnen lahjat - Mitä ajattelet sanonnasta? Onko se totta vai tarua? Ovatko kaikki ihmiset yhtä onnekkaita?
- Moka on lahja - Virhe on lahja - Oletko samaa vai eri mieltä?
Kuten huomaat, perustasolta A1 keskitasolle B1 siirtyminen on konkreettisesti sitä, että ymmärtää syvällisemmin sanojen merkityksen. B2 -tasolla eli YKI4-tasolla osallistuja ymmärtää jo sanontoja, kuten Tasan ei käy onnen lahjat tai Virhe on lahja.
Omasta puolestani voin vastata kysymykseen lahjojen kehittämisestä näin:
Uskon vahvasti siihen, että jokainen voi kehittää lahjojaan ja tulla paremmaksi monellakin tavalla. Itse en osaa esimerkiksi mennä ajoissa nukkumaan, vaikka minulla on toki erittäin hyvät unenlahjat. Nukahdan nopeasti ja nukun yleensä syvää unta heräämättä kertaakaan.
Olen kehittänyt unenlahjojani itsetuntemuksen avulla. Näin ollen minä pyrin tekemään työt ja opinnot valmiiksi jokaisen päivän osalta heti, joten minun ei tarvitse miettiä ja murehtia niitä nukkumaan mennessäni.
Missä muissa asioissa sitten olen lahjakas? En keksi tähän oikein mitään järkevää. Mahdollisesti olen sosiaalisesti melko lahjakas, koska minulla on paljon ystäviä, kavereita ja tuttuja. Hyvät ystävät ovat minulle siis ehdottomasti paras lahja, jota arvostan ja josta olen kiitollinen.

Kuinka monta sitruunaa laatikossa on?
Sitruunoita on kymmeniä.
Suomen kielen paljouslause kertoo aineen määrän ja joukon suuruuden tai koon.
Kirjoitan vaihteeksi blogiini puhtaasti kieliopillisesta ilmiöstä, koska blogini perustuu lukijoiden esittämiin kysymyksiin ja toiveisiin. Paljouslauseen ominaisuuksista ja esimerkkejä siitä on kysytty nyt niin monta kertaa, että katsoin parhaaksi avata rakennetta hieman tarkemmin. Toivottavasti tästä on lukijoilleni paljon iloa ja apua.
Isossa suomen kieliopissa tätä lausetyyppiä kutsutaan kvanttorilauseeksi. Käytännönläheinen opetusmetodini on suosia käyttöön perustuvaa kielioppia, eli käytän termiä paljouslause.
Kyseessä on lausetyyppi, jonka rakenne on niin simppeli -eli yksinkertainen- että sen voi käsittää ja oppia nopeasti muutamien esimerkkien avulla.
Syitä on monia. Siinä tulikin ensimmäinen esimerkki. Sanajärjestystä muuttamalla lauseen merkitys selkiytyy: On monia syitä.
Paljouslauseen tunnistaakin siitä, että siinä on kaksi lauseketta: partitiivimuotoinen substantiivilauseke, sekä lauseke, joka ilmaisee siihen liittyvien tarkoitteiden määrää - eli määränilmaus.
Esimerkkejä riittää vaikka kuinka. Kysymyksiä on yllättävän paljon. Meitä - eli ihmisiä - on useita miljardeja, ja opiskeltavia kieliä on lukuisia. Hyviä suomen kielen opettajia on Suomessa satoja, mutta lauserakenteita vain kymmeniä.
Paljouslauseella on siis eksistentiaalilauseen - jossain on jotain - piirteitä: sen subjekti on partitiivissa, ja verbinä on olla tai muu eksistentiaaliverbi kuten löytyä, syntyä, tulla.
Paljouslauseen sanajärjestys eroaa kuitenkin eksistentiaalilauseesta, kun partitiivimuotoinen substantiivilauseke on verbin edessä. (Iso suomen kielioppi verkossa, §902)
Tylsää kielioppia ja vaikeaselkoista? Tuskin.
Mietitäänpä, miten seuraavat lauseet eroavat toisistaan. Aloitetaan tämän tekstin otsikosta.
- Laatikossa on sitruunoita. - Sitruunoita on yli kymmenen.
- Kannussa on tuoretta mehua. - Tuoretta mehua on pari litraa.
- Puistossa on paljon puita. - Puita on paljon.
- Siellä oli valtavasti porukkaa. - Porukkaa oli valtavasti.
- Suomessa syntyy vähän vauvoja vuosittain. - Vauvoja syntyy vain vähän.
- Perheessä on kaksi alaikäistä lasta. - Heitä on kaksi. Lapsia on kaksi.
- Sosiaalisessa mediassa on riskinsä. - Riskejä on melkoinen määrä.
- Metsästä löytyi harvinaisia kasveja. - Niitä löytyi lukuisia.

Mikä ihmeen YKI-testi?
Suomen kansalaisuutta (Suomen passia) hakevan täytyy osoittaa kielitaitonsa YKI-testillä.
YKI-testin arvosanan täytyy olla vähintään 3 yhdessä seuraavien osakokeiden yhdistelmistä:
- puhuminen + kirjoittaminen
TAI - puheen ymmärtäminen + kirjoittaminen
TAI - tekstin ymmärtäminen + puhuminen.
Testit arvioidaan Jyväskylän yliopistossa. Testin valvoja ei tiedä, kuinka testisi meni, joten tuloksia ei voi tiedustella ennen virallisen tuloksen saamista.
Todistus lähetetään kahden kuukauden kuluessa. Jos muutat, ilmoita uusi osoite sähköpostilla: yki-info@jyu.fi. Tähän sähköpostiosoitteeseen voi myös laittaa palautetta YKI-testistä.
Asianmukaisuus ja tilanteen hahmottaminen tarkoittaa, että osallistuja tunnistaa eron epävirallisen ja virallisen tilanteen välillä. Mieti siis aina, kenelle ja missä tilanteessa sanoisit tai kirjoittaisit asiasi.
SUOMEN KIELEN YLEINEN KIELITUTKINTO KOOSTUU NELJÄSTÄ OSASTA:
Testin kesto: 5 tuntia
ARVIOINNIN PERUSTEET
Keskitason YKI-testin arviointikriteerit:
- Ymmärrettävyys ja selkeys
- Tehtävänannon noudattaminen
- Kokonaisuuden hahmottaminen
- Sanaston monipuolisuus
- Kielioppi
Ensisijaisesti arvioidaan ymmärrettävyyttä, sisältöä ja tuottavuutta, eli suullista ilmaisua ja kirjallista tekstiä.
Jos vastaus on epäselvä, pisteet vähenevät, eli laskevat.
Toiseksi arvioidaan tehtävänannon noudattamista. On tärkeää tehdä sitä, mitä tehtävässä pyydetään ja vastata kaikkiin kohtiin omin sanoin ja luontevalla tavalla.
Keskitason YKI-testi testaa sitä, miten selviydyt arkielämän tilanteista suomeksi.
Sanaston monipuolisuus ja kielioppi ovat tärkeitä. Vastauksissa saa olla virheitä, kunhan kokonaisuus on ymmärrettävää. Tekstin ja puheen ymmärtämisessä tilanteen ja kokonaisuuden käsittäminen on yksittäisten sanojen ymmärtämistä tärkeämpää.

Parasta aikaa ihmisen elämässä
Tulipa tässä mieleeni ikuisuuskysymys, eli mikä on parasta aikaa ihmisen elämässä? Joillekin on lapsuus, toisille nuoruus tai eläkeikä. Jokainen elämänvaihe sisältää omat ilonsa ja surunsa, joten onko olemassa yhtä tiettyä aikaa, joka olisi kaikista paras?
Usein sanotaan lapsuuden olevan onnellisinta aikaa, koska silloin elämä on täynnä leikkiä, seikkailuja ja huolettomuutta. Vanhemmat pitävät huolta, eikä ole suuria murheita. Moni muistelee lapsuuttaan lämmöllä ja kaipaa sen vapautta ja viattomuutta.
Joidenkin mielestä puolestaan nuoruus on parasta aikaa, koska silloin elämä on täynnä mahdollisuuksia! Nuorena opitaan paljon uutta, tutustutaan erilaisiin ihmisiin, maailmankuva laajenee... Vapauden lisääntyessä alkaa myös itsenäistyminen. Nuoruuden energisyys ja unelmien tavoittelu antavat elämälle uudenlaista merkitystä.
Aikuisuus tuo mukanaan vakautta, mutta myös vastuuta. Tämä elämänvaihe voi olla monelle se kaikkein palkitsevin, koska silloin saavutetaan usein ne asiat, joista on nuorempana haaveillut. Työ, perhe ja harrastukset tuovat arkeen sisältöä, ja monet kokevat aikuisena olemisen parhaaksi.
Mutta entäpä eläkeikä? Kenties sekin on yksi mahdollisesti jollain tavalla paras elämänvaihe. Silloin on ainakin aikaa keskittyä tärkeisiin asioihin, kuten matkustamiseen, harrastuksiin ja läheisiin ihmisiin. Moni ikäihminen kokee, että eläkkeellä elämä on rentoa ja stressitöntä, kun työelämän paineet ovat vihdoin jääneet taakse.
On luultavasti niin, että parasta aikaa ihmisen elämässä ei voi määritellä yhdellä tavalla, koska kyseessä on yksilöllinen kokemus. Tärkeämpää on nähdäkseni nauttia tässä ja nyt, nykyhetkestä, ja arvostaa niitä hetkiä, jotka tekevät elämästä merkityksellistä. Elämän jokaisessa vaiheessa on oma kauneutensa, ja juuri se tekee elämästä kiinnostavaa.

Kesäsuunnitelmia - Ideoita ja vinkkejä kesälomalle
Kesä on monille vuoden parasta aikaa. Lomat, aurinko ja lämpimät päivät houkuttelevat ulos. Mutta mitä kaikkea kesällä voisi tehdä? Tässä muutamia ideoita ja vinkkejä kesäsuunnitelmiksi.
1. Lähde luontoon
Suomessa on upea luonto ja kesällä on täydellinen aika tutustua siihen. Voit lähteä patikoimaan kansallispuistoon, pyöräilemään maaseudulle tai vain kävelylle lähimetsään. Luonnossa kulkeminen rentouttaa ja virkistää mieltä.
2. Rantaloma Suomessa
Vaikka monet haaveilevat ulkomaan rantalomasta, löytyy Suomestakin hienoja rantoja. Suuntaa esimerkiksi Yyteriin tai Kalajoen kauniille hiekkarannoille. Pakkaa mukaan eväät ja vietä rentouttava päivä auringossa.
3. Festivaalit ja tapahtumat
Kesällä järjestetään paljon festivaaleja ja tapahtumia ympäri Suomea. Musiikkifestivaalit, kuten Ruisrock, Flow Festival ja Provinssi, keräävät yhteen musiikin ystäviä. Myös pienemmät paikalliset tapahtumat ja markkinat tarjoavat mukavaa kesäpuuhaa.
4. Kaupunkilomat
Jos et halua matkustaa kauas, tutustu kotikaupunkiisi tai lähikaupunkeihin. Monet kaupungit järjestävät kesäisin erilaisia tapahtumia, kuten konsertteja, näyttelyitä ja kesäteatteria. Voit myös viettää päivän puistossa rentoutuen.
5. Mökkeily ja grillaus
Mikään ei voita perinteistä mökkilomaa. Vuokraa mökki järven rannalta tai vietä aikaa omalla mökillä. Mökillä voi saunoa, uida, kalastaa ja tietysti grillata herkullisia kesäruokia. Yksinkertainen mökkielämä on monen suomalaisen kesän kohokohta.
6. Kulttuurikohteet ja museot
Kesällä on myös hyvä aika tutustua Suomen kulttuuriin ja historiaan. Vieraile museoissa, kuten Ateneumissa, Kiasmassa tai Suomen kansallismuseossa. Myös ulkoilmamuseot, kuten Seurasaari ja Suomenlinna, tarjoavat mielenkiintoista tekemistä.
7. Urheilutapahtumat
Kesällä voi harrastaa monenlaista urheilua. Lähde melomaan, suppailemaan, pelaamaan beach volleyta tai kokeile jotain uutta, kuten frisbeegolfia. Liikunta luonnossa on hyvä tapa pitää kuntoa yllä ja nauttia kesäpäivistä.
Kesällä on enemmän mahdollisuuksia pitää hauskaa ja rentoutua. Oli suunnitelmasi mikä tahansa, tärkeintä on nauttia lämpimistä päivistä ja hyvästä seurasta. Muista ladata akkuja pitkän talven jälkeen!
Mitä sinun kesäsuunnitelmiisi kuuluu? Jaa omat vinkkisi ja ideasi somessa #kielenrauhaa #helppoasuomea #suomenkesä

Kaikista tärkein taito
Minun on vähän outoa kirjoittaa itsestäni ja taidoistani. Olen viestijä: puhun, kirjoitan ja autan ihmisiä, koska haluan edistää heidän hyvinvointiaan. Mielestäni sosiaaliset taidot ovat tärkeimpiä.
Aloitin työt lähihoitajana valmistuttuani Vaasan ammattiopistosta vuonna 2006. En päässyt suoraan yliopistoon, joten valitsin toisen ammatin. Muutin myös toiseen maahan, nimittäin Espanjaan. Työskentelin hoitajana Madridissa ja opin espanjaa. Työssä opin kuuntelemaan ihmisiä ja auttamaan heitä.
Sittemmin aloin opettaa suomea ja ruotsia Espanjassa tuleville vaihto-oppilaille. Se auttoi minua ymmärtämään, kuinka tärkeää kielitaito on työelämässä ja erityisesti hoitotyössä.
Nykyään olen ohjaava suomen kielen yksityisopettaja, kouluttaja ja valmentaja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Autan heitä kielikokeeseen valmistautumisessa ja tarjoan koulutusta ja konsultointia.
Matkani lähihoitajasta kielten opettajaksi on ollut jatkuvaa oppimista ja kasvua. Haluan tukea muita heidän urallaan Suomessa ja luoda kaikille ystävällisen ja hyvän oppimisen ilmapiirin. Sydämen sivistys on tärkeä taito ja sitä haluan edistää niin kauan kuin elän.
Kiitos, että luit tarinani! Toivon sen inspiroivan sinua.

Ja taas alkaa, YKI-treenit ...
KIRJOITTAMINEN: MILLAINEN OLISI TÄYDELLINEN VAPAAPÄIVÄSI?
Vapaapäivästä voisi kirjoittaa esimerkiksi näin:
TÄYDELLINEN VAPAAPÄIVÄNI
Täydellisenä vapaapäivänä voisin rentoutua ja iloita omasta ajastani harrastusten parissa, sekä viettää aikaa perheeni ja ystävieni kanssa. Aamulla heräisin rauhassa ja nauttisin kiireettömän aamiaisen. Sen jälkeen lähtisin ulos, olipa sää millainen tahansa. Minulla olisi aina mahdollisuus valita, haluanko lähteä metsäretkelle, patikoimaan tai vaikka kävelylle kaupungille.
Vapaapäivänäni haluaisin ehdottomasti viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa. Voisimme tavata porukalla, tehdä jotain hauskaa ja vaihtaa kuulumisia. Toisinaan olisi mukava myös viettää aikaa ihan itsekseen, esimerkiksi lukemalla hyvää kirjaa tai katsomalla elokuvia tai sarjoja Netflixistä.
Aktiivisena ihmisenä haluaisin varmasti liikkua paljon vapaapäivänäni, joten kävisin lenkillä, kuntosalilla tai pyöräilisin. Liikunta antaa energiaa. Toisaalta haluaisin ehkä myös kokeilla jotain uutta, kuten osallistua johonkin taidetapahtumaan tai tanssikurssille, joka innostaisi minua.
Vapaapäivänäni en ainakaan tekisi töitä. En tuhlaisi aikaa ruuhkassa, enkä tekisi kotitöitä koko päivää. Sen sijaan tekisin vain hauskoja asioita.
Vapaapäivän jälkeen olisin tyytyväinen ja rentoutunut, koska olisin palautunut stressistä ja tehnyt kaikenlaista, mistä tulen iloiseksi. Olisi hienoa palata arkeen uudella energialla ja pystyä kohtaamaan tulevat haasteet paremmin. Kaiken kaikkiaan täydellinen vapaapäiväni olisi tasapainoinen kokonaisuus rentoutumista, liikuntaa ja sosiaalista elämää läheisteni kanssa.

Avaimet ja aakkoset
Kauan sitten erään pienen, Turku-nimisen kylän asukkaat huomasivat, että heidän yhteytensä muuhun maailmaan oli vähäinen, eli rajallinen. He puhuivat outoa kieltä ja osaksi ruotsia. Ei sitä oikein kukaan ymmärtänyt. He halusivat ilmaista ajatuksensa ja tunteensa selkeämmin, jotta he ymmärtäisivät paremmin toisiaan ja itseään.
Samaan aikaan eräs nuori henkilö muutti Turkuun. Hän osasi suomea todella hyvin. Niinpä hän opiskeli ja myöhemmin myös opetti suomea Turussa. Tämä tapahtui kauan, kauan sitten, 1500-luvulla.
Turkulaiset osasivat kyllä puhua suomeakin tai ainakin he puhuivat jollain tavalla vähän hassusti, mutta kukaan ei osannut lukea tai kirjoittaa. Onneksi tämä nuori henkilö saapui Turkuun ja oli myös tosi hyvä opettaja! Hänen nimensä oli Mikael Agricola.
Valitettavasti suomeksi ei ollut kovin paljon kirjoja saatavilla. Lähes kaikki tärkeät kirjatkin oli kirjoitettu ruotsiksi! Niinpä kekseliäs Mikael kirjoitti itse kirjan suomeksi. Kirjan nimi oli ABC-kiria ja Mikael julkaisi sen vuonna 1543.
Kyläläiset huomasivat, että suomeksi lukeminen antoi heille enemmän sanoja ja keinoja keskustelua varten. He saivat mahdollisuuden ilmaista rakkautta, iloa, surua ja kaikkia muitakin tunteita. He oppivat sanomaan, miltä tuntuu ja mikä pelottaa. He oppivat myös kirjoittamaan paperilapulle viestejä ja kirjeitä, jos ei ollut mahdollista puhua asioista kasvotusten.
Suomen kielestä tuli silta ihmisten välille, eli yhteyden rakentaja. Ihmiset oppivat ilmaisemaan itseään ja jakamaan ajatuksiaan paremmin kuin koskaan ennen. Suomen kielestä tuli heidän identiteettinsä ja he olivat iloisia! Kieli loi vahvan yhteisön ja yhteiskunnan, koska kaikki ymmärsivät toisiaan paremmin.
Tämä tarina kertoo suomen kielen tavasta yhdistää ihmisiä ja tuoda heidät lähemmäksi toisiaan. Se muistuttaa meitä kielen merkityksestä kulttuurien välisessä vuoropuhelussa. Suomen kieli oli aikoinaan avain, joka avasi myös tässä maassa asuville suomalaisille oven uusiin mahdollisuuksiin.
On erittäin tärkeää ymmärtää, että kun opiskelee suomea, niin omaa kieltä ei tarvitse hylätä tai unohtaa. Ei sellainen ole edes mahdollista! Tai kuten turkulainen sanoisi: Ei ol mahrollist!
Suomeksi puhuminen on hankalaa myös suomalaisille, eikä kukaan lue niin innoissaan kuin Mikaelin aikana. Syytä kyllä olisi.

Unelma onnesta
Mielipiteen kirjoittaminen: "Onnellisuus on oma valinta"
Yleisen kielitutkinnon kirjoittamisen osaan kuuluu myös mielipiteen kirjoittaminen. On tärkeää osata ilmaista tunteitaan, ajatuksiaan ja asenteitaan suomeksi luonnollisella tavalla, niin että mielipiteen lukijalla ei olisi suuria vaikeuksia ymmärtää lukemaansa tekstiä.
Oman mielipiteen ilmaisu voi olla hankalaa riippumatta siitä, millä kielellä ajatukset pitäisi ilmaista. Suomeksi oman mielipiteen voi tuoda esiin kirjoitetussa tekstissä monella eri tavalla. Tässä niistä muutamia:
Mielestäni onnellisuus on henkilökohtainen kokemus. Olen sitä mieltä, että se voi syntyä yksinkertaisista hetkistä ja merkityksellisistä ihmissuhteista. Minusta tuntuu, että keskittyminen positiivisiin asioihin lisää merkittävästi onnellisuuden kokemusta.
Oman mielipiteen perusteluna voi käyttää myös yleisiä väitteitä tai havaintoja.
Usein sanotaan, että onnea etsitään ulkoisista saavutuksista, mutta on selvää, että todellinen tyytyväisyys syntyy sisäisesti, henkisestä hyvinvoinnista. Uutisissa ja mediassa esitetään erilaisia menestystarinoita, mutta on tärkeää muistaa, että jokaisen polku on ainutlaatuinen. Onnellisuus voi ilmentyä monin eri tavoin.
Yleisessä kielikokeessa kirjoitetaan mielipide otsikkotehtävänä. Kokeessa esitetään ja annetaan aihe, josta vastaaja kirjoittaa oman näkemyksen omin sanoin. On hyvä muistaa, että yhtä oikeaa vastausta ei ole, vaan keskiössä on vastauksen ja tekstin luettavuus ja laajuus. (Itse käyttäisin sanaa "syvyys", mutta kukin tavallaan.)
Kannattaa muistaa, että yleisessä kielikokeessa kirjoittamiseen on aikaa noin yksi tunti.
Tunnissa kirjoitetaan kolme tekstiä – lyhyt viesti, puolivirallinen viesti ja mielipide.
Mielipiteen kirjoittaminen kestää kauan, eli suosittelen kirjoittamaan ensin lyhyet viestit (n.10 minuutin kuluessa) ja sen jälkeen käyttämään kaiken jäljellä olevan ajan mielipiteen kirjoittamiseen.
Lopuksi saattaa olla myös järkevää yrittää koota ajatuksensa jollakin tavalla tiiviiksi yhteenvedoksi, esimerkiksi näin:
Kaiken kaikkiaan onni ja onnellisuus liittyvät yksilön valintoihin. Toisaalta niissä on kyse myös päätöksestä. Käsittääkseni onnelliset ihmiset tekevät enimmäkseen itsenäisiä päätöksiä ja ovat hyviä myös muille. Ehkä tässä piilee onnellisuuden salaisuus.

Hyvä homma eli arvokas ja tärkeä ammatti
Suomen kielen tunneillani puhumme usein arvokkaista ja tärkeistä ammateista. Todella moni haluaa puhua suomeksi eri ammattien merkityksestä.
Yhteiskunnalle erityisen arvokkaista ammateista puhuttaessa lähes jokainen nimeää opettajan jopa lääkäriä tärkeämmäksi. Perustelu on yksinkertainen: ilman opettajia ei olisi muitakaan osaajia, eivätkä lapset ja nuoret oppisi elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Opettajan palkka pitäisi kuitenkin olla vähemmän kuin lääkärin, vaikka työn arvo asettuu korkeammalle. Tämä kiinnostaa minua erityisesti siksi, että työni suomen kielen opettajana pitäisi jatkua mahdollisimman edullisesti. Ilmainen suomen kielen kurssi kelpaisi tietysti kaikille.
Halvalla ei saa hyvää heti, eikä heti hyvää saa halvalla.
Tässä näkyy mielestäni arvon ja hinnan paradoksi - laatu maksaa. Korkeakoulutus on edelleen jonkinlainen portti yhteiskunnan arvokkaimpiin ammatteihin, kuten opettajan ammattiin - olkoon sitten kouluissa kielen- tai luokanopettaja. Maisterin tutkinnon myötä ihmiselle avautuu mahdollisuus sellaisiin työtehtäviin ja -paikkoihin, joita alemmalla koulutustasolla ei tarjoutuisi. Periaattessa nämä paikat tarjoavat parempaa palkkaa ja mahdollisuuden vaikuttaa. Käytännössä tätä näkee nykyään yhä harvemmin.
Tottakai on olemassa tärkeitä ja arvokkaita ammatteja, sekä töitä, joiden tekijät ovat korvaamattoman tärkeitä yhteiskunnallemme. Voisin mainita esimerkiksi vaikkapa hoitajat, siivoojat, poliisit, lähetit ja kokit. On valitettavaa, että arvostus näitä aloja kohtaan ei näy palkassa sen enempää kuin kansalaisten asenteissakaan..
Olen kohdannut tämän ristiriidan elämässäni viime aikoina todella usein. Siksi tämäkin blogi ja Kurssit - Courses päivitetään säännöllisesti osaamiseni, aikani ja vaivannäön vaatimalle tasolle. Tinkiminen on kivaa ja neuvottelu hyödyllinen taito, mutta minun palkkani määräytyy osaamiseni perusteella. Opetan esimerkiksi hoitotyön suomea sekä hoitajana, että suomenopettajana.
Uskallan väittää, että sosiaali- ja terveysalan suomen oppiminen suomen kielen opettajan kanssa on tehokkaampaa kuin esimerkiksi ChatGPT:n kanssa.
Kun päätin alkaa opiskella aliarvostettua erityisosaamisen alaa yliopistossa, niin kysyin itseltäni, olisiko tämä sen arvoista. Toisaalta voin työskennellä laajemmin eri tehtävissä alallani ja laatu todellakin maksaa. Minulla oli ja on edelleen mahdollisuus vaikuttaa ihmisten elämiin ja tehdä työtä, joka tuntuu merkitykselliseltä.
Samaan aikaan ymmärrän, kuinka tärkeää on arvostaa matalapalkkaisilla aloilla työskenteleviä. He ovat loistavia ammattilaisia, joiden palkka ei vastaa heidän työpanostaan.
On hyvä ymmärtää, että arvokas ammatti ei tarkoita isoa palkkaa, vaan työtä, joka tehdään sydämen sivistyksellä, taidolla ja sitoutumisella. Työtä, jolla on positiivinen vaikutus yhteiskuntaamme ja ihmisten elämiin. Laatu maksaa - olipa kyseessä sitten akateemista osaamista ja koulutusta vaativa ja / tai matalapalkkainen ala.
Joten työn arvoa miettiessäsi, ethän erehdy tuijottamaan pelkkää hintaa. Ymmärrä mieluummin, että laatu tarkoittaa monia asioita. Laatu voi olla juuri se hinta, jonka olet valmis maksamaan oppimisen hyväksi annetusta panoksesta. Arvostakaamme niitä, jotka näkevät vaivaa toisten ihmisten eteen ja hyväksi. Sitä ei voi rahalla korvata.
Halpa, hyvä, heti - voit saada vain kaksi kolmesta..

𝐇𝐨𝐰 𝐥𝐨𝐧𝐠 𝐝𝐨𝐞𝐬 𝐢𝐭 𝐭𝐚𝐤𝐞 𝐭o 𝐥𝐞𝐚𝐫𝐧 𝐅𝐢𝐧𝐧𝐢𝐬𝐡?
According to an FSI study, (i.e. the Foreign Service Institute), it takes approximately 1100 classroom hours to achieve a conversational level in Finnish. One classroom hour = 50 minutes, 1100 cr hours = 913 normal hours.
By comparison, fluency in Spanish would be achieved in 600 hours. However, this is individual and depends on also the learner's first language: for example, someone with Estonian as first language will probably learn Finnish faster than English or French as 1st language.
The matter is also affected by the individual skills of acquiring languages in general. Everyone does it in their own way and in their own time.
𝐍𝐨𝐰, 𝐭𝐡𝐞 𝐛𝐞𝐬𝐭 𝐈 𝐜𝐚𝐧 𝐝𝐨, is to help & guide with more efficient use of time and the learning material of better quality.
913 hours equals to 38 full-time non-stop days, so let's be realistic
𝐋𝐞𝐚𝐫𝐧𝐢𝐧𝐠 𝐚 𝐥𝐚𝐧𝐠𝐮𝐚𝐠𝐞 𝐢𝐬 𝐚 𝐩𝐫𝐨𝐜𝐞𝐬𝐬 𝐭𝐡𝐚𝐭 𝐭𝐚𝐤𝐞𝐬 𝐭𝐢𝐦𝐞. That is why the name of my concept is Kielenrauhaa – Peace of Language : to make sure that everyone has the peace to learn at their own individual pace and rhytm.

Toivon että tämä onnistuu välittämään viestin vanhoille, nykyisille ja uusille suomen kielen oppijoille.
Minä välitän siitä, mitä teen.
Minä välitän sinun elämästäsi, valinnoistasi ja oppimisen tuloksista.
Minä en välitä ääntämisen, kieliopin ja lauserakenteiden virheistä.
Minä välitän vain siitä, että sinä opit.
Voisitko sinä välittää omasta ainutlaatuisesta tavastasi oppia?
Jos työssäsi välität asuntoja tai vaikka pankin osakkeita, ymmärräthän myös että minä välitän tietoa ja osaamista!
Välitän siten, että se on tärkeää.
Välitän siitä, että sinä saat jotain.
Siksi toivon, että kertoisit, mistä sinä välität.
Suomen kielen voi oppia hitaasti, nopeasti tai välimatkan päästä. Sitä ei kuitenkaan voi oppia ulkoa, tekoälyn avulla tai nopeasti. Minä sanon sen suoraan ja kiertelemättä, koska minä välitän omasta ajastani yhtä paljon kuin sinun ajastasi.
Viimeisenä vielä ilmaisu "mitä väliä?" Sillä ei tarkoiteta kahden tai useamman kappaleen rajaa, vaan merkitystä, 'miten tärkeää tämä on?'
Pienistä ei kannata välittää, mutta jos haluaa oppia, on opittava välittämään.
